Annetaanhan lapselle "terve" kuva syömisestä

Mielestäni tämä aihe on näin tammikuussa aiheellinen. Monet äidit, kuin myös isätkin aloittelevat diettiä tai elämäntapamuutosta. Mitä isommasta lapsesta on kysymys, sitä enemmän lasta askarruttaa miksi äiti tai isi eivät syö samaa ruokaa ruokapöydässä. "Miksi te syötte salaattia ja minä lasagnea?", "Miksi te ette juo maitoa, vaikka aina jankutatte että se on terveellistä?" "Miksi äiti sinun ruokasi tulee nykyään pussista?".

Mielestäni paras tapa puhua lapsen kanssa ruoasta, on puhua totta. Puhua asioiden oikeilla nimillä ja perustella kertomaansa. Jos puhut "dietistä", niin ymmärtääköhän neljävuotias asiaa, ellei sitä perustella jotenkin? Tee oikeita valintoja ruoka-aikaan. Jos syöt joka ruoalla rahkaa ja mehukeittoa, niin voitko sanoa lapselle että se on terveellinen tapa syödä. Tai jos isä syö joka aterilla tonnikaa ja raejuustoa. Ja sitten mitä tulee "pussikeitto"-kuureihin. Voitko sanoa tästä käsi sydämellä että "Äiti on aloittanut nyt terveellisemmät elämäntavat?" Kun kuuri loppuu niin sanotaanko että "Nyt äiti lopetti terveellisemmät elämäntavat?" Muistakaa että jokaisen ruokarytmiin tulisi kuulua ainakin:

• Aamupala
• Lounas
• Välipala
• Päivällinen 
• Iltapala

Kun aloittelet elämäntapa muutosta, niin mieti ensiksi "Miksi et voi syödä samaa ruokaa lastesi kanssa?" Tarjoatko lapsille liian epäterveellistä ruokaa? Annoskoolla voi vaikuttaa parhaiten omaan energian saantiinsa päivittäin. Jos ruokana on lasagnea, niin valmista ruoka itse ja valitse ruokaan myös itsellesi sopivat raaka-aineet. Tai jätä lasagne omaan arvoonsa ja tee jauhelihakeittoa. Joka ruoalla tulisi olla paljon kasviksia jokatapauksessa, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen. Älä tee ruoanlaitosta tähtitiedettä. Myös lapselle voi olla hyvä aamupala marjasmoothie. Tämä kelpaa usein myös teini-ikäiselle. Lisää joukkoon vain kauraleseitä tarpeeksi, rasvatonta jugurttia, vähän rahkaa, marjoja ja tilkka mehukeittoa. Kun syötte samaa ruokaa, niin perusteluja ei tarvita.

Jo varhaisessa vaiheessa lapselle kehittyy kuva syömisestä. Jos kotona syödään vain eineksiä, niin lapsi pitää sitä normaalina ja karttaa terveellistä kotiruokaa. Jos taas lapselle laitetaan aina lisää ruokaa lautaselle ja listään sitä kun lautanen on tyhjä. Puristetaan vielä poskesta ja kehutaan kuinka reippaasti Mikko söi taas kolme lautasellista perunamuusia ja nakkeja. "Söitpäs reippaasti, jälkiruoaksi on sitten vielä iso annos jäätelö." Mitä voi kuvitella että lapsi ajattelee. Hienoa syödä paljon ruokaa, siitä kehutaan ja saa vielä jäätelöäkin lisäksi. Minkä kokoinen lapsi on teini-iässä ja onko lapsen ruokailu tottumuksissa parannettavaa.

Karu totuus on että ruokailutottumukset seuraavat meitä aikuisiksi asti. Ruokamäärät vain kasvavat entisestään. Aikuiset ovat paras esimerkki lapselle. Jos lapsi ei syö kasviksia niin laita kuitenkin niitä aina tarjolle. Pidä hedelmiä esillä, usein lapsi pyytää saavansa sitä mitä on tarjolla. Kolme vuotias ei tarvitse kolmea lautasta muusia, joka on tehty rasvamaidossa ja voissa!

Miksi kirjoitan tästä aiheesta. Minulla on pitkä työura lastenparissa. Olen nähnyt läheltä miten perheissä syödään ja toimitaan. Olen myös nähnyt miten päiväkodeissa toimitaan vanhempien tietämättä. Ruokailut ovat usein karua katseltavaa. Päiväkodeista loppuu salaatti kesken ja vain perunoita saa hakea lisää. Välipalaksi on sokerista marjakiisselijä kahtenapäivänäviikossa. Näkkileipää saa lisäksi. Ainekset harvoin ovat tuoreita. Tulevat valmiiksi pakattuna säilöntäaineisiin. Munat ovat valmiiksi kuorittuja parhaimmillaan, kun ne saapuvat isoon keittiöön. Olette varmasti nähneet "kumiperunat" pakattuna. Miettikäähän asiaa ja kykääpä mistä päiväkodin ruoat saapuvat. Usein henkilökunta tietää vain firman nimen. Mutta saapuuko ruoka sieltä vai lähitukusta? Tekstin ei ole tarkoitus osoittaa sormella ketään. Tämä on vain muistutus perheille ruoain merkityksestä lapselle.

Vanhemmat eivät aina voi vaikuttaa päiväkoteihin ja kouluihin, mutta koti ruokaan voivat. Antakaa lapselle terveellinen kuva ruoasta jo lapsena, niin se kantaa jo pitkälle. Tähän vaikutat vain omilla tavoillasi!

Niina